Nordic Editors and Translators (NeaT) -yhdistys järjesti tekstitystyöpajan Helsingissä 7.5.2018. Muun muassa YLElle ja suomalaisille tuotantoyhtiöille kääntävä Tiina Kinnunen kuvasi 30 vuoden työkokemuksen pohjalta, millaisia kysymyksiä tekstittäjä joutuu työssään ratkaisemaan ja miten audiovisuaalinen eli AV-kääntäminen poikkeaa tavanomaisesta asiakirjakäännöksestä. Työpajassa päästiin myös harjoittelemaan videoiden tekstittämistä käytännössä.
Eurooppalaisten käännöstoimistojen liittojen kattojärjestön EUATC:n (the European Union of Associations of Translation Companies) vuosittainen T-UPDATE-konferenssi järjestettiin tänä vuonna Tallinnassa 25. – 26.4. Tapahtumaa isännöi Viron käännöstoimistojen liitto Eesti Tõlkebüroode Liit.
Toimitusjohtajamme Maarit Satukangas-Pohjola oli mukana konferenssissa, jossa oli kaikkiaan yli 130 osallistujaa lukuisista eri maista, kaukaisimmat vieraat Yhdysvalloista, Intiasta ja Singaporesta.
Lue lisää
Lähes kaikilla aloilla käytetään erityisiä alakohtaisia termejä, ilmaisuja ja ammattikieltä. Oikeat termit ja ilmaisut pitävät viestintäsi selkeänä, uskottavana ja ammattimaisena, mikä hyödyttää myös asiakkaitasi.
Jotta termitietoa voidaan hyödyntää tehokkaasti, on huolehdittava sen järjestelmällisestä tallentamisesta, ylläpidosta ja jakamisesta kaikille yritysviestintään osallistuville – aina teknisestä dokumentoinnista markkinointiosastolle ja myyntitiimeihin sekä ulkoisille kumppaneille, kuten käännöstoimistolle. Kun käytössä on oikeat termit ja ilmaisut, tekstisi ovat yhtä asianmukaisia ja vakuuttavia joka kielellä!
Termien tehokas hallinta vaatii hieman paneutumista ja järjestelmällisyyttä. Seuraavassa on kuvattu onnistuneen termityön askelmerkit yritysten monikielisessä viestinnässä.
Lue lisää
Kääntäjämme Laura Savolainen pitää erityisesti ruokaan liittyvien tekstien kääntämisestä. Seuraavassa hän kertoo, millaista tämä työ on käytännössä.
”Tätä pitääkin kokeilla kotona…”
Ruoanlaitto kuuluu lempipuuhiini. Nuorena taidelukiolaisena ajattelin suuntautuvani luovalle alalle, kuten teatterin pariin. No, elämä kuljetti ja teki minusta kääntäjän – asia, johon nyt aikuisena olen erittäin tyytyväinen. Kokkailu on kuitenkin puuhaa, johon voi kanavoida luovuutta. Sehän on kuin maalaamista: maut ja tuoksut ovat värejä, koostumukset tekstuureja, astiat pintoja. Siksi meille silloin tällöin käännettäväksi tulevat ruoka-aiheiset tekstit, kuten verkkosivustot tai keittokirjat, kuuluvat itselleni mieluisimpiin työtehtäviin.
Totta se on, jouluvaloja sytytellään ja kaupoissa asetellaan koristeita ja muita sesongin tuotteita yhä näyttävämmin esille. Jotkut se virittää ihanaan joulunodotukseen, kun taas toisissa se saattaa herättää stressireaktion. Oli miten oli, vuoden suurin juhlakausi on hiljalleen käynnistymässä.
Helpottaaksemme joulunajan valmisteluja päätimme jo nyt julkaista joulutervehdykset eri kielillä. Poimi listalta tarvitsemasi kieliversiot omiin jouluviesteihisi.
Jos listalta ei löydy tarvitsemaasi kieliversiota, ota meihin yhteyttä, toimitamme sen sinulle mielellämme mahdollisuuksien mukaan.
Lue myös, miten joulua vietetään eri maissa ja hyödynnä tietoja viestiessäsi kansainvälisten asiakkaidesi ja sidosryhmiesi kanssa!
Käsittelemme blogisarjassamme vieraiden kielten käyttöä kansainvälisen liiketoiminnan erilaisissa tilanteissa suomalaisen yrityksen näkökulmasta. Sarjan ensimmäisessä osassa tarkasteltiin vieraan kielen käyttöä puhetilanteissa. Toinen osa puolestaan käsitteli kirjallista viestintää vieraalla kielellä kansainvälisen liiketoiminnan tehtävissä.
Kielistrategian suunnittelu on keskeinen osa kansainvälistymistä. Sarjan kolmas osa käsittelee tiedon saavutettavuutta ja kääntämistä.
Kielimuuri ja saavutettavuus
Suomalainen menee läpi vaikka harmaan kiven, mutta useimmille muunkielisille suomen kieli muodostaa ylitsepääsemättömän kielimuurin. Tätä ei ehkä itse aina muista. Maailman kielikartalla suomi on pieni, eksoottinen erikoisuus, josta valtaosa maailman ihmisistä ei ymmärrä sanaakaan. Se voi estää heiltä täysin tuotteesi tai palvelusi löytämisen ja käytön.
Lue lisää
Käsittelemme blogisarjassamme vieraiden kielten käyttöä kansainvälisen liiketoiminnan erilaisissa tilanteissa suomalaisen yrityksen näkökulmasta. Sarjan ensimmäisessä osassa tarkasteltiin vieraan kielen, erityisesti englannin, käyttämistä kansainväliseen toimintaan liittyvissä puhetilanteissa.
Yhä useamman työpäivään kuuluu nykyisin erilaisten tekstien ja viestien kirjoittamista ja tietenkin myös vastaanottoa. Sarjan toisessa osassa keskitytään kirjoittamiseen vieraalla kielellä.
Viestintä on yhä enemmän kirjoittamista
Kansainvälistyvässä maailmassa yhä useammat käyttävät työssään vierasta kieltä sähköiseen viestintään ja erilaisten tekstien kirjoittamiseen. Kielenä on yleisimmin englanti, jota lähes kaikkien ainakin Suomessa oletetaan osaavan, vaikka se ei olisi viestin vastaanottajankaan äidinkieli.
Kirjoittaminen vieraalla kielellä on toki siinä mielessä helpompaa kuin puhuminen, että tekstiä voi aina tarkistaa ja muokata jälkikäteen. Se taas osaltaan auttaa kehittämään omaa kielitaitoa paremmaksi.
Lue lisää
Suomalaiset osaavat englantia erittäin hyvin, joten mikäpä on tehdessä kauppaa maailmalla. Riittääkö oma kielitaito kuitenkaan kaikissa kansainvälisen liiketoiminnan tilanteissa? Entäpä riittääkö vastaanottajan kielitaito, sillä kommunikaatio on aina kahden kauppa.
Kansainvälistyvässä liiketoimintaympäristössä vieraskielisten toimittajien, asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa viestimisestä on tullut arkipäivää yhä useammalle. Englanti on nykymaailman lingua franca, yleiskieli, jota käytetään, vaikka se ei olisi yhdenkään keskusteluun osallistuvan äidinkieli.
Suomessa ja Pohjoismaissa englantia osataan yleensä kansainvälisesti katsottuna erittäin hyvin, mikä saattaa helposti tuudittaa ajattelemaan, että näin on kaikkialla maailmassa. Aivan niin ei kuitenkaan ole. Mihin kaikkeen oma kielitaito taipuu ja riittää? Se riippuu tietenkin omasta osaamisesta ja tilanteesta, mutta myös vastaanottajasta.
Käsittelemme blogisarjassamme vieraiden kielten käyttöä kansainvälisen liiketoiminnan erilaisissa tilanteissa suomalaisen yrityksen näkökulmasta. Ensimmäisessä osassa keskitytään suulliseen kielitaitoon.
Lue lisää
Millaista on kääntäjän työ käytännössä? Näin kansainvälisen kääntäjien päivän kynnyksellä pyysimme kääntäjiämme pohtimaan omaa työtään ja listaamaan sen hyvät ja huonot puolet. Vastausten perusteella voi päätellä, että Marisin kääntäjät ovat kutsumustyössään, sillä he löysivät hyviä puolia monin verroin enemmän kuin huonoja. Kun työ innostaa, on helppo saada aikaan hyvää jälkeä!
Lue, miten kääntäjämme arvioivat työtään. Lue lisää
Pohjoismaiden johtava luottotietoyhtiö Solitited on luokitellut Marisin jälleen korkeimpaan mahdolliseen luottoluokkaan AAA. Seitsemästä luottoluokasta korkeimpaan AAA-luottoluokitus myönnetään vain noin 2,6 prosentille kaikista suomalaisista yrityksistä.
Olemme erittäin ylpeitä tästä saavutuksesta ja kiitämme nöyrästi myös kaikkia asiakkaitamme luottamuksesta.
