Tviitti, nyhtöpossu, nettiraivo, kiertotalous, sisältömarkkinointi – uusia termejä ilmaantuu silmiemme eteen sitä mukaa, kun yhteiseen tietoisuuteen putkahtaa uusia ilmiöitä. Ilman yhteistä nimitystä ilmiöitä ei voisikaan hahmottaa, käsittää eikä jakaa.

Se, millä nimellä uutta ilmiötä aletaan kuvata, perustuu periaatteessa yhteiseen päätökseen ja kertoo myös näkökulmasta. Esimerkiksi metsissämme runsaana esiintyvä syvänsininen marja on saanut suomenkieliseksi nimekseen mustikka, vaikka se voisi toki olla myös sinikka – samaan tapaan kuin esimerkiksi englannin blueberry, ruotsin blåbär ja saksan Blaubeere.

Yritysviestinnässä hyvä termi kuvaa osaa, tuotetta tai palvelua ja sen ominaisuuksia mahdollisimman selkeästi, mutta termien valinta ja käyttö on myös osa yrityksen brändiä. Järjestelmällisestä termityöstä on yritykselle monenlaista hyötyä. Lue lisää