”Common European thought is the fruit of the immense toil of translators. Without translators, Europe would not exist; translators are more important than members of the European Parliament.” – Milan Kundera
Tšekkiläisen kirjailijan Milan Kunderan mukaan ”yhteinen eurooppalainen ajattelutapa on kääntäjien suunnattoman työn hedelmä. Eurooppaa ei olisi ilman kääntäjiä; he ovat tärkeämpiä kuin Euroopan parlamentin jäsenet.”
Kuinka suuri osa meitä ympäröivästä tietosisällöstä on käännettyä? Tarkkaa määrää tuskin tietää kukaan. Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisussa esitellään asiaa koskevaa selvitystä, jonka mukaan noin kaksi kolmasosaa vastaajien lukemasta tekstistä oli käännöskieltä.
Nykymaailmassa käännöksiä tavataan kaikkialla: lehdissä, radiossa, televisiossa, elokuvissa, Internetissä, matkaviestimissä ja niin edelleen. Valtaosa julkaistavasta sisällöstä aina sopimusteksteistä esittävään taiteeseen ja tuotetiedoista tietokoneohjelmistoihin on käännettyä. Usein emme asiaa edes huomaa – mikä ehkä kertoo siitä, että käännös on tällöin onnistunut.
Monikielinen viestintä on taitoa, tekniikkaa ja yhteistyötä
Muiden kielipalveluiden lisäksi Marisin kääntäjät suomentavat yli miljoona sanaa erilaisia tekstejä vuosittain. Ehkäpä sinäkin olet tietämättäsi nähnyt televisiossa kääntämiämme mainoksia, lukenut suomentamiamme käyttö- ja turvallisuusohjeita, esitteitä, artikkeleita, uutiskirjeitä tai verkkosisältöä tai kenties valmistanut ruokaa suomentamamme keittokirjan ohjeiden mukaan.
Kääntäjillä on työn tai koulutuksen kautta hankittua asiantuntemusta monilta eri aloilta, ja työ tarjoaa mahdollisuuden tutustua uusiin tuotteisiin, asioihin ja ilmiöihin usein ensimmäisten joukossa. Tämä onkin osa alan viehätystä.
Tärkeä osa ammattitaitoa on olennaisen taustatiedon etsintä sekä kyky viestiä luontevasti mitä erilaisimmista asioista erilaisissa yhteyksissä, olipa kyseessä sitten tekninen käyttöopas, lakiteksti tai kosmetiikkamainos.
Paras asiantuntemus oman toimialansa erityispiirteistä on kuitenkin yleensä käännöstyön tilaajalla, ja luontevan ja hyvän käännöksen perustana on yhteistyö: asiakkaan oman erityisalan asiantuntemuksen ja käännöstä koskevien toiveiden sekä kääntäjän teknisen ja kielellisen ammattitaidon yhdistäminen.
Hyvän käännöksen määritelmä onkin paradoksi: kun käännös on yhtä luonteva kuin sen alkukielinen versio ja soveltuu käyttötarkoitukseensa, lukija ei edes huomaa lukevansa toisesta kielestä käännettyä tekstiä.
Haluatko lisätietoja monikielisestä viestinnästä? Tilaa uutiskirjeemme niin saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.
