Kieli kansainvälisessä liiketoiminnassa – osa 1

Suomalaiset osaavat englantia erittäin hyvin, joten mikäpä on tehdessä kauppaa maailmalla. Riittääkö oma kielitaito kuitenkaan kaikissa kansainvälisen liiketoiminnan tilanteissa? Entäpä riittääkö vastaanottajan kielitaito, sillä kommunikaatio on aina kahden kauppa.

Kansainvälistyvässä liiketoimintaympäristössä vieraskielisten toimittajien, asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa viestimisestä on tullut arkipäivää yhä useammalle. Englanti on nykymaailman lingua franca, yleiskieli, jota käytetään, vaikka se ei olisi yhdenkään keskusteluun osallistuvan äidinkieli.

Suomessa ja Pohjoismaissa englantia osataan yleensä kansainvälisesti katsottuna erittäin hyvin, mikä saattaa helposti tuudittaa ajattelemaan, että näin on kaikkialla maailmassa. Aivan niin ei kuitenkaan ole. Mihin kaikkeen oma kielitaito taipuu ja riittää? Se riippuu tietenkin omasta osaamisesta ja tilanteesta, mutta myös vastaanottajasta.

Käsittelemme blogisarjassamme vieraiden kielten käyttöä kansainvälisen liiketoiminnan erilaisissa tilanteissa suomalaisen yrityksen näkökulmasta. Ensimmäisessä osassa keskitytään suulliseen kielitaitoon.

Puhetilanteet

On harmillinen tosiseikka, että puhutun kielen taito yleensä ruostuu, jos sitä ei pääse harjoittelemaan säännöllisesti. Sen vuoksi on oikein suositeltavaa käyttää hyväkseen kaikki tilanteet, joissa vierasta kieltä pääsee puhumaan ainakin, jos edustaa tilanteessa itseään. Turistimatkalla saatat jopa huomata, että ei sen kielitaidonkaan kanssa ole aina niin väliä, vaan jo reippaalla asenteella ja elekielellä pääsee pitkälle.

Jos taas edustat yritystäsi, tilanne asettaa kielenkäytölle aivan toisenlaisia vaatimuksia. Se, miten esität asiasi vaikkapa liikeneuvottelussa tai kun esiinnyt yrityksesi nimissä, vaikuttaa koko yrityksen imagoon ja menestykseen.

Vieraiden vastaanotto, asiakaspalvelu, yrityksen, palvelun, tuotteen tai asiantuntemuksen esittely ja sopimusneuvottelut ovat esimerkkejä työtilanteista, joissa voit joutua käyttämään vierasta kieltä, halusitpa tai et.

Arvioi aidosti oma kielitaito

Kun työtilanne vaatii vieraan kielen puhumista, oma suullisen kielitaidon taso kannattaa arvioida rehellisen analyyttisesti: muistatko tarvittavat termit ja ilmaisut vieraalla kielellä, sujuuko jutustelu luontevasti, osaatko esittää asiasi tilanteen vaatimalla tavalla, onko ääntäminen riittävän selkeää, ymmärrätkö varmasti kaiken, mitä sinulle sanotaan?

Mieti vaikka aiempia kokemuksia. Menikö esitys viimeksi kuten halusit, pärjäsitkö neuvottelussa, tuntuiko tilanne hyvältä, saavutitko tavoitteesi? Erityisesti jos joudut itse käyttämään vierasta kieltä tilanteessa, jossa muut osallistujat puhuvat äidinkieltään, olet altavastaajan asemassa. Et ehkä saa sanotuksi kaikkea, mitä haluaisit, ja joudut ehkä ponnistelemään ymmärtääksesi toisten puheen. Tämä kaikki syö voimavaroja varsinaisen asian hoitamisesta.

Vahvistusta kielitaitoon

Apua on kuitenkin saatavilla, ja on järkevää harkita, kannattaisiko vaativaan tilanteeseen valmistautua etukäteen kielikouluttajan avulla tai tilata paikalle ammattitulkki, sillä kyseessä on myös yrityksesi tai työnantajasi etu.

Kun tunnistat, millä osa-alueella oma kielitaitosi kaipaa vahvistusta ja millaisissa tilanteissa tarvitset vierasta kieltä, tarpeisiisi voidaan suunnitella yksilöllisesti räätälöity koulutus tai vaikkapa yksittäinen sparraussessio.

Siten voit valmentautua esimerkiksi tärkeään neuvotteluun tai esitykseen tilanteen vaatimalla tavalla ja saat esiintymiseesi vakuuttavuutta, luontevuutta ja varmuutta. Ammattitulkin avulla voit puolestaan varmistaa, että ymmärrät itse kaiken tärkeän, mitä tilaisuudessa puhutaan, eikä onnistuminen jää ainakaan kielestä kiinni!

Lue, miten asiakkaamme valmentautui vaativaan työhaastatteluun kielikouluttajan avulla – ja sai tavoittelemansa työpaikan ulkomailta.

Lue myös sarjan muut osat:

Kieli kansainvälisessä liiketoiminnassa – osa 2 käsittelee kirjallista viestintää vieraalla kielellä.

Kieli kansainvälisessä liiketoiminnassa – osa 3 käsittelee tiedon saavutettavuutta ja kääntämistä.