Kansainvälistymisen lisääntyessä myös tiedonvälityksen ja monikielisen viestinnän tarve on kasvanut räjähdysmäisesti. Kaiken tämän tietomäärän käsittelyn tehostamiseksi on kehitetty erilaisia teknisiä ratkaisuja. Kieliteknologia tarkoittaa ihmisen tuottaman tekstin tai puheen käsittelyyn tarkoitettuja tietoteknisiä sovelluksia. Miten käyttäjät voivat hyötyä kieliteknologiasta?

Arkikäytössä esiintyviä sovelluksia ovat muun muassa erilaiset kirjoittajan apuvälineet, kuten oikeinkirjoituksen ja kieliopin tarkistimet, tavutusohjelmat sekä sanakirjasovellukset, matkapuhelimien ennakoiva tekstinsyöttö ja ehkäpä myös verkon ilmaiset konekäännöspalvelut.

Tietokoneavusteiseen kielten opiskeluun on saatavana muun muassa verkkopohjaisia ratkaisuja, ja kieliteknologiaa hyödynnetään myös oppimateriaalien tuottamisessa.

Kieliteknologiset sovellukset palvelevat myös tiedon haussa, luokittelussa ja indeksoinnissa. Puheentunnistustekniikkaa käytetään muun muassa puhekäyttöliittymissä, sanelujen purkamiseen esimerkiksi terveydenhoitoalalla sekä matkapuhelinsovelluksissa.

Erilaiset käännösmuisti– ja termienhallintatyökalut kuuluvat jo lähes itsestäänselvyytenä ammattikääntäjien työkalupakkiin, ja konekäännössovelluksia kehitetään myös ammattikäyttöön, jolloin tekniikka yhdistetään ammattikääntäjän tekemään jälkieditointiin.

Konekäännöstä on kehitetty jo 1950-luvulta lähtien nopeuttamaan monikielistä viestintää ja vastaamaan lisääntyviin käännöstarpeisiin. Ratkaisut perustuvat aiemmin käännetyistä tekstimateriaaleista koottuihin tietokantoihin, joiden perusteella sovellus muodostaa mekaanisesti vastaavuuksia tiettyjä sääntöjä noudattaen. Konekäännösohjelmat tarvitsevat mahdollisimman suuren tietokannan, ja ne keräävät kaiken käsittelemänsä uuden tiedon, mikä voi aiheuttaa tietoturvakysymyksiä. Nykyisin konekäännösratkaisuja hyödynnetään rajatuissa kohteissa muun muassa Euroopan komissiossa (MT@EC).

Harva teksti on myöskään pelkkää koneellisesti käsiteltävää muotoa tai massaa, vaan sillä on aina viestinnällinen tavoite: teksti välittää tietoa ja ajatuksia, vetoaa tunteisiin ja vaikuttaa – ja siihen tarvitaan ihmistä.

 

Haluatko lisätietoja monikielisestä viestinnästä? Tilaa uutiskirjeemme niin saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.