Koneista on odotettu ratkaisua kääntämiseen jo 50-luvulta alkaen. Tuolloin jopa uskottiin, että täydellinen konekäännös useiden kielten välillä tulee toteutumaan vain muutaman vuoden kuluessa. Aivan niin ei käynyt, mutta viime vuosina kehitys on edennyt suurin harppauksin. Kiinnostusta lisää kiihtyvästä kansainvälistymisestä ja digitalisoitumisesta johtuva viestintätarpeiden kasvu. Samalla tekniikka kehittyy nopeasti ja neuroverkot, tekoäly ja koneoppiminen tehostavat myös konekääntämistä.

Pienenä kielenä suomi on vaikea kieli koneelle muun muassa siksi, että materiaalia koneen kouluttamiseksi on rajallisesti. Maailman suurten kielten välillä konekäännös on yleisempää kuin meillä myös ammattikäytössä, sillä koneen kouluttaminen vaatii miljoonia virkkeitä tai miljardeja sanoja tekstiä tietyssä kieliparissa.

 

Tarvitaanko tulevaisuudessa ammattikääntäjiä?

Ammattikääntäjille hyvin koulutettu eli tehokkaasti laajaa ja laadukasta, tarkoitukseen soveltuvaa tekstimassaa hyödyntävä tietoturvallinen käännöskone voi olla hyvä apuväline, joka nopeuttaa käännöstyötä. On luultavaa, että tällainen käyttö tulee lisääntymään myös Suomessa.

Kääntäjän korvaajaksi koneesta ei kuitenkaan näillä näkymin ole, sillä kuten Helsingin yliopiston tutkijatohtori Maarit Koponen toteaa, kone käsittelee vain merkkijonoja ja sanoja. Se ei oikeasti ymmärrä käännettävää tekstiä eikä laajempia yhteyksiä tai piilotettuja merkityksiä. Koneen ”osaaminen” perustuu siihen, millaista tietoa sille on syötetty ja millaisia algoritmeja se käyttää.

Sen vuoksi koneen tuottamaa käännöstä ei voi käyttää sellaisenaan vaan se vaatii ammattikääntäjän tekemän tarkistuksen ja muokkauksen, jota kutsutaan nimellä jälkieditointi tai posteditointi. Työ vaatii suurta tarkkuutta, sillä kone voi helposti johtaa harhaan. Sen tuottama käännös voi päällisin puolin näyttää hyvältä, mutta sisältää vakavia merkitysvirheitä tai vääriä termejä, joiden huomaaminen vaatii vahvaa käännösosaamista.

 

Uusia sovelluksia vapaaseen käyttöön

Suomessa on viime aikoina julkaistu kaksi uutta kiinnostavaa konekäännössovellusta vapaaseen käyttöön:

EU Council Presidency Translator on tarkoitettu helpottamaan tiedonsaantia EU:n puheenjohtajakaudelle 2019-2020. Sen avulla voi kääntää automaattisesti tekstejä, asiakirjoja ja verkkosivustoja Euroopan komission turvallisella CEF eTranslation -alustalla EU:n virallisille kielille. Vastaava työkalu on myös valtion hallinnossa ammattikäytössä, jossa siitä on saatu hyviä kokemuksia käännöstyön tukena.

Helsingin ja Turun yliopistojen sekä Suomen kielisektorin kattojärjestön Kitesin yhteisessä FISKMÖ-hankkeessa (finsk-svensk korpus & maskinoversättning) kootaan mahdollisimman laajaa suomalais-ruotsalaista kielikorpusta kielitieteellistä tutkimusta varten sekä luotettavan julkisen konekäännöspalvelun kehittämiseksi. Kunnianhimoisena tavoitteena on rakentaa maailman paras suomi-ruotsi- ja ruotsi-suomi-käännöskone. Palvelu julkaistiin äskettäin vapaasti käytettäväksi täällä.

 

Koneet testissä

Kokeilimme, miten nämä sovellukset kääntävät erilaisia tekstejä ja otimme vertailuun mukaan myös Google Kääntäjän. Ensimmäinen teksti oli Språkbruk-lehden artikkelista kopioitu määritelmä:

Maskinöversättning handlar om att få datorer att översätta från ett språk till ett annat. Erfarenheten visar, att det med varierande resultat är möjligt. Man kan förse datorer med språkkunskap i form av lexikon och grammatik och programmera dem till att använda kunskapen för att översätta. Den stora frågan är, hur bra det kan bli. Grovt kan vi säga, att ju mer språkkunskap översättningsprogrammet har till sitt förfogande, desto bättre blir översättningen.

Kaikki koneet käänsivät tekstin hetkessä. Katso tulokset täältä.

Toinen teksti on katkelma Hufvudstadsbladet-lehden artikkelista Puolukka är inte hallon men man kan älska båda:

Att sträva efter språklig polyamori borde vara en självklarhet. Ju fler språk vi älskar och behärskar, desto bättre, men allt behöver inte vara perfekt. Under den senaste månaden har jag deltagit i en riksomfattande försvarskurs och fått tanka hinkvis av nyttig information. Det har varit så pass intensivt med fullspäckade dagar och för korta nätter att man nästan kunde tala om ett stärkande stålbad. Men också om ett uppfriskande språkbad – eftersom allt gått på finska.

Jälleen koneet tuottivat käännökset muutamassa sekunnissa. Tulokset ovat nähtävillä täällä.

 

Käännöskoneen vahvuudet ja heikkoudet

Testit osoittavat, että kone toimii parhaiten asiatekstissä ja kompuroi selvästi kohdatessaan kielikuvia, vertauksia ja omaperäisiä ilmaisuja.

Myös Koponen toteaa, että konekääntäminen ei sovellu kaikkiin tekstityyppeihin, sillä teksteillä on erilaisia funktioita. Esimerkiksi kirjallisuuden ja mainostekstien tavoitteena on välittää esteettisiä ja kulttuurillisia arvoja ja tunnelmaa, kuvailla ja kertoa rivien välissä sekä vaikuttaa vastaanottajaan. Sama pätee toki kaikkeen muuhunkin vaativaan viestintään. Tällaisia tekstejä ei voi pinnallisesti kääntää pelkästään sanoina, vaan merkitysten välittämiseen tarvitaan taitava ammattikääntäjä.

Tiettyjen tekstityyppien ja laajojen tekstimassojen kääntämisessä koneesta voi olla hyötyä yhtenä apuvälineenä muiden työkalujen ja tietolähteiden lisäksi, jos koneen rakentamiseen ja kouluttamiseen on käytettävissä riittävät resurssit. Investoinnin kannattavuutta arvioidessa kannattaa sopivan teknisen ratkaisun lisäksi selvittää, onko saatavilla riittävät tekstimassat koneen kouluttamiseksi tarvittavissa kielipareissa sekä osaavat posteditoijat työstämään koneen tuottamaa käännöstä.

Lisäksi kone voi olla erinomainen apu arkikäytössä tilanteissa, joissa tarkoituksena on vain saada selvää, mitä vieraskielisessä tekstissä tarkoitetaan. Se lisää tiedon saavutettavuutta ja voi helpottaa tiedonhakua, vaikka käännös sisältäisi puutteitakin.

 

Haluatko lisätietoja monikielisestä viestinnästä? Tilaa uutiskirjeemme niin saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi!