Matkailukauden lähestyessä kannattaa teroittaa kilpailukyky äärimmilleen huolehtimalla siitä, että kieliversiot ovat kunnossa. Tutkimusten mukaan kielimuuri voi nimittäin muodostaa yllättävän suuren esteen kansainvälisessä matkailussa. Toisin kuin meillä yleisesti luullaan, pelkkä englanti ei riitä kattamaan esimerkiksi Aasian maista tai Venäjältä saapuvien turistien tarpeita.

Visit Finlandin tutkimusanalyytikko Katarina Wakonen on selvittänyt kiinalaisten ja japanilaisten matkailua Suomessa. Aasiasta saapuvien matkailijoiden määrä on yleisesti kasvussa, ja Suomelle Japani oli viime vuonna kuudenneksi ja Kiina kahdenneksitoista tärkein matkailumarkkina.

Kiinalaisten matkailukulutus on maailman huippuluokkaa. Matkailusilmä-lehden mukaan kiinalaiset ovatkin maailman matkailulle oikea kultakaivos, vaikka matkailusta kaukokohteisiin suuntautuu vain 10 prosenttia. Viisumiprosessien helpottuminen lisää kiinalaisten omatoimimatkailua, mikä muuttaa matkailualan kilpailutilannetta. Alalla ilmiö tunnetaan nimellä ”New Chinese Tourist”.

Vaikka kiinalaisten matkailu Suomeen on kasvanut muita Pohjoismaita hitaammin, Oxford Economicsin arvioiden mukaan kiinalaisten yöpymisten Suomessa voidaan odottaa lähes kaksinkertaistuvan kymmenen vuoden aikana ja ohittavan japanilaisten yöpyjien määrän 4-5 vuoden kuluessa.

Kiinalaiset nykyturistit vaativat aiempaa yksilöllisempiä kokemuksia ja käyttävät sen vuoksi runsaasti aikaa kohteen valintaan internetissä. Tiedonhakuvaiheessa sisällön saatavuus kiinaksi on ratkaisevan tärkeää. Kiinassa on eniten netin käyttäjiä maailmassa, ja matkailuun erikoistuneilla keskustelufoorumeilla voi esimerkiksi nopeasti tarkistaa, mistä maasta saa viisumin helpoiten.

Kiinalaismatkailijat eivät myöskään enää suunnittele kaikkea valmiiksi etukäteen, vaan he kaipaavat tietoja kohteesta myös paikan päällä. Sitä pitäisi olla saatavilla yhtä lailla kiinaksi kuin englanniksikin. Tiedonpuute on yksi syy siihen, miksi Suomessa viivytään vain vähän aikaa, ja se estää myös kokemusten jakamisen netissä, joten yksilöllisten Suomi-tarinoiden määrä ja vaikutus jäävät vähäiseksi.

Kiinnostus Pohjoismaihin on kiinalaisturistien keskuudessa kasvussa, ja Suomessa arvostetaan erityisesti kaunista luontoa, siisteyttä, turvallisuutta ja puhtautta, rauhallista elämäntapaa sekä helppoa viisumin saantia. Matkailun haasteena on kiinankielisen materiaalin puutteesta johtuva kohteiden ja tapahtumien vaikea löydettävyys.

Tunteita ja muistoja herättävät tarinat ovat tärkeitä, ja markkinoinnissa tulisi kiinnittää huomiota matkailijoita kiinnostavien, kohteisiin liittyvien tarinoiden välittämiseen, sillä meiltä puuttuvat merkittävät historialliset kohteet. Elämykset muodostuvat sitäkin tärkeämmiksi, mutta Wakosen tutkimuksen mukaan juuri kukaan kiinalaisturisteista ei päässyt edes saunaan, vaikka olisi halunnut. Kielimuurin vuoksi he eivät tienneet, että hotellissa on sellainen.

Vaikuttaakin siltä, että matkailuyrittäjä, joka on valmis palvelemaan asiakkaitaan heidän omalla kielellään, on vahvoilla alan kilpailussa.

 

Haluatko lisätietoja monikielisestä viestinnästä? Tilaa uutiskirjeemme niin saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.