Voihan tekoäly!

Tekoälyn yleistymisen arvioidaan koskettavan ja muuttavan kaikkia työelämän alueita työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa tekoälyraportissa. Monien ammattien odotetaan katoavan ja lisäksi monien töiden tekemiseen tarvitaan nykyistä vähemmän työntekijöitä.

Tekoäly käännösalalla

Tekoäly puhuttaa myös käännösalalla, jota digitaalinen kehitys on muutoinkin mullistanut viimeisten vuosikymmenten aikana. Vuosittain Unkarissa järjestettävän memoQfest-konferenssin pääpuheenvuoron piti tänä vuonna HubSpotin kansainvälisten toimintojen varapääjohtaja Nataly Kelly. Aiheena oli tekoäly ja sen vaikutukset tulevaisuuden työelämään.

Paras tai pahin asia ihmiskunnan kehityksessä

Tekoälyn kehitys herättää kysymyksiä ja huoltakin, sillä sen vaikutuksia eivät pysty ennakoimaan edes maailman johtavimmat ajattelijat. Kuten Stephen Hawking totesi, tekoäly voi olla paras tai pahin asia ihmiskunnan kehityksessä. Helsingin yliopiston kosmologian professori Kari Enqvist puolestaan tunnistaa ihmisryhmän, jota tekoäly ei tule hetkauttamaan: persvakoäijät, eli ne kädentaitoja ja tilanneälyä vaativaa työtä tekevät miehet, jotka pelastavat meidät hädästä, kun vaikkapa autoon tulee vika tai liesi hajoaa.

Korvaako tekoäly ihmiskääntäjät?

Mitä tulee kääntämiseen, koneista on odotettu ratkaisua jo vuodesta 1954. Tuolloin uskottiin, että täydellinen konekäännös useiden kielten välillä tulee toteutumaan vain muutaman vuoden kuluessa. Näihin odotuksiin nähden tulokset ovat nyt 64 vuotta myöhemmin vaatimattomalla tasolla. Entäpä sitten tekoäly, tuleeko se korvaamaan kääntäjät?

Tekoälyä käytetään jopa uutisraporttien luontiin, mutta kääntäminen on vaikeampi pala. Uuden jutun kirjoittaminen on tietyssä mielessä helpompaa kuin kääntäminen, sillä kirjoittaja voi itse ratkaista, mitä sanoo ja miten tekstinsä muotoilee. Kääntäjä taas on sidoksissa alkutekstiin, sillä hänen tehtävänsä on välittää sen merkityssisältö mahdollisimman tarkasti kohdekielen keinoin.

Kokemuksemme mukaan merkityksen välittäminen onnistuneesti toiselle kielelle ja toisessa kulttuuripiirissä asuvalle lukijalle ei onnistu pelkästään sanoja ja fraaseja mekaanisesti yhdistelemällä, vaan se vaatii syvällistä analysointi- ja ajattelukykyä sekä tilanne- ja tyylitajua. Koneesta ei taida olla korvaamaan kääntäjää, mutta tekoälytekniikkaa voidaan kuitenkin valjastaa tukemaan kääntäjän työtä. Tällöin puhutaan lisätystä tai augmentoidusta kääntämisestä (engl. augmented translation).

Onko tekniikasta ylipäätään korvaamaan ihmistä? Kellyn mukaan aiemmat tekniset edistysaskeleet eivät ole yleensä yksioikoisesti syrjäyttäneet ihmistyötä. Monessa työssä on puuduttavia rutiineja, jotka mieluusti luovutetaan koneen tehtäväksi. Rutiinitehtävien automatisointi on puolestaan yleensä vapauttanut resursseja uudenlaisten toimintatapojen ja uusien innovaatioiden kehitykseen, mikä on taas monipuolistanut ja kasvattanut toimintaa kyseisellä alalla.

Inhimilliset ominaisuudet arvoonsa

Enkvistin mielestä kädentaidon ja tilanneälyn kombinaatio on ihmisyyttä puhtaimmillaan, jotain mihin kone ei pysty. Samoilla linjoilla on Kelly: koneet tekevät ratkaisuja saamiensa ohjeiden ja käytettävissä olevien tietojen pohjalta, ihmiset puolestaan arvojensa, kokemustensa ja harkintansa pohjalta. Koneilta myös puuttuu vapaa tahto asettaa omia päämääriä ja tehdä valintoja. Puhtaasti inhimillisiä ominaisuuksia, kuten tunneäly, luovuus, ketteryys, suhdetaidot, syvällinen viestintä sekä arvot ja empatia, niillä ei ole.

Ministeriön raportin mukaan tekoälyn arvioidaan tuhoavan Suomessa noin 15 prosenttia työpaikoista vuoteen 2035 mennessä. Tuleen ei kuitenkaan kannata jäädä makaamaan. Kellyn mukaan fiksu yritys valmistautuu tulevaisuuteen muun muassa hyödyntämällä rohkeasti automaatiota aina kun mahdollista, korostamalla arvoja ja hyvää harkintaa, arvostamalla kykyä luoda suhteita, edistämällä luovuutta ja ketteryyttä, osoittamalla empatiaa sekä panostamalla johtajuuteen, jonka merkitys tulee kasvamaan.